Tässä teille uusi osa, olkaa hyvä! Julkaisen tänään, kiitos hyvän suomalaismenestyksen urheilussa; 2 hopeasijaa ja 1 pronssisija.

Laurenia harmitti Joken lähtö, joten hän siirsi turhautumisensa pastaan ja alkoi hakata spagettia veitsellä. "Ai", Lauren kiljahti ja työnsi nopeasti sormen suuhunsa, "mihhi minun pitikin ohua veithellä hormeeni?"

Mm... aivan tulee vesi kielelle. Voi sinua onnekasta, Lauren. Neitokainen nimittäin rakasti kaikkea mihin kuului ketsuppia, spagettia ja lihaa, ja Lauren hymyilikin ruokaa syödessään.

Neidin syöminen kuitenkin keskeytyi, kun kimppakyyti tuli ja hän joutui harmillisesti jättämään niin makoisan aterian ulos kirpeään aamuilmaan. Mutta nyt siirtykäämme kimppakyydin kaameuksiin: Lauren oli huomannut kädenjälkiä likaisessa tuulilasissa, sekä ruosteisen maalipinnan. Tätä hän ei sanonut unelmien kimppakyydikseen.

Mutta kyllä työpäiväkin voi väsyttää, ja tässä siitä todiste silmiesi edessä.

Jouduin kuitenkin herättämään Laurenin, jotta hän voisi siirtyä pehmeämmälle alustalle nukkumaan. "Äiti, sanoinhan ettei minua saa herät -" Hänen silmänsä laajenivat kun näki minne oli nukahtanut. "Ääh, nyt työasuni on ihan likainen, ja pesettäminen maksaa maltaita", hän raivosi.

Rentouttavien unien jälkeinen aika alkoi erittäin mukavasti herkullisen pasta-annoksen roskikseen viemisellä.

Lauren oli juuri pamauttanut roskiksen kannen kiinni, kun tuli pimeä. Pimeän mukana tuli myös idea, joka sai neitokaisen soittamaan Jokelle. "Kuules, kultaseni, haluaisitko kanssani treffeille?" Joken vastaus tuli ilmi heti: "Tottahan toki, missä tavataan?" Lauren joutui miettimään asiaa ja vastasi: "Täällä minun luonani."

Pianhan Lauren kuulikin jo Joken askeleet pihan toiselta puolen. Tarkat korvat neidillä. Oli kuitenkin ymmärtänyt käydä suihkun kautta ja vaihtaa yövaatteet sellaiseen mukavampaan treffiasuun.

Oiikein iso halaus tervetulotoivotukseksi Laurenin omalla tyylillä.

"Oi rakkahin Jokke, kuule sanani tää..." Serenadiahan se Lauren siinä lurittelee tarkoin valituin sanoin. Oletkos sinä harjoitellut töissä ollessasi, kun et täällä ole viitsinyt vaivautua laulamaan? En oikein usko, että esimiehesi pitää laulelemisestasi.

Lauren otti ensimmäisen edistysaskeleen suhteessaan ja pyysi Joken luokseen asumaan. Onneksi mies suostui siihen, sillä herra toi perheen tilille 19 445 simeleonia. Eiköhän tuolla oikein mukava asunto saada.

Jokke vielä tahtoi aivan välttämättä juhlistaa heidän yhteenmuuttoaan pienellä muhinoinninpoikasella, mutta kysyitkö olisiko Lauren halukas siihen hommaan? No, eipä huolta, selvästi halusi neitokainenkin siihen hommaan.

Jokke halusi muuttaa tyylinsä enemmän miehiseksi, ja mietiskeli peilin edessä kaikkia eri vaihtoehtoja.

Ja tässä työni, kröhöm.. siis Joken työn tulos. Oijoi, mikä komistus hänestä kuoriutuiksaan.

Lauren oli löytänin innostuksensa maalaukseen uudestaan, mutta ei nähnyt Joken muodonmuutosta, sillä hän keksi maalitelineen juuri samaan aikaan kuin Jokke peilin.

Lauren ja Jokke olivat rakentaneet yhdessä tällaisen mukavanoloisen pienen talosen, tai siis Lauren suorittanut ostokset ja Jokke rakentanut.

Tässä yhdistetty keittiö-olohuone, valitettavasti vain keittiön puolelta on kuva. Tila ei ole saanut tapetteja eikä lattioita, syynä tähän oli rahan puute. Tila on keskitetty kokonaan maanläheisiin väreihin, mutta jääkaappi on saanut hopeisen pinnan huoneen piristysruiskeeksi.

Tässä taasen makuuhuone, johon kuuluu vielä peilikin, mitä ei nyt kuvassa näy. Huoneessa käytetty erilaisia puunvärejä, sekä sängynpeite vihreä, joka sopii puun kanssa yhteen.

Kylpyhuone, käytetty vaaleita ja valkoisia sävyjä, sopivat asuntokokonaisuuteen oikein erinomaisesti.

Ja talon pohjapiirros, ruudukoista anteeksi, sillä en saanut näin käännettyä ilman osto/rakennustilaa.

Mutta nyt palatkaamme perheen ihmeellisiin saloihin. Jokke ja Lauren päättivät vihkiä makuuhuoneen käyttöön harrastamalla hieman sänkypuuhia.

Jokesta vielä sen verran, kun nyt muistan, että luonne on 4-7-8-3-3, ja tavoite on mammona ja elämäntoive on olla rikollisnero.

Laurenille ei sitten tullut mieleen, että sänkypuuhailukin väsyttää ja päätti sitten nukahtaa lautaselleen. Onneksi lautanen oli edes tyhjä.

Neitokainen oli myös viisaana ymmärtänyt käydä nukkumaan, mutta heräsi kuitenkin piakkoin suurempaan wc-hätään.

Laurenin vessaseikkailun päätyttyä ja neitokaisen mentyä takaisin petiin Jokke hiippaili vaivihkaa kirjahyllylle ja etsiskeli erästä tiettyä mekaniikkakirjaa, jonka oletti olevan alimmalla hyllyllä.

No, löytyihän se tietty kirja, jonka nimeksikin paljastui Elektroniikkalaitteiden salaisuudet, ja Jokke tietenkin ahmi sisältöä innoissaan ja pulputti itsekseen erilaisia tietokoneiden osia. Ei kai vain herralla ole tietokoneenosto mielessä?

Aamulla tehdessään räiskäletaikinaa Lauren kohtasi iloisen yllätyksen: hänen vatsansa pompahti ja hän haukkoi henkeään - tosin iloisella mielellä.

Aamupala paloi pohjaan, eikä sellaisissa tunnelmissa voi ketään kosia, joten Lauren pyöräyttikin salaatin päiväruuaksi ja päätti kesken ruokailun esittää kihlauspyyntönsä Jokelle. Jokke, joka oli jo silminnähden rakastunut Laureniin hyväksyi kosinnan hymyhuulin.

Illalla Lauren havahtui mietteistään kun puhelin soi, ja langan toisessa päässä oli Joken eräs ystävä. "Tuota, ehm... Jokke ei nyt ole kotona, kuulemiin!" Rouva laski kuulokkeen alas. Hän oli vastannut kieltävästi, sillä aikoi viettää illan kihlattunsa kanssa - eikä hän kaivannut häiriötekijöitä, kuten Joken ystäviä.

Aamulla Jokke lähti töihin ylennyksenmetsästykseen. Hän aikoi tehdä kaiken, aivan kaiken mitä pomo vain pyytäisi, ja jätti tulevan vaimonsa kotiin oman onnensa nojaan nukkumaan.

Jokke oli saanut ylennyksen tullessaan töistä, ja oli siitä iloinen, ja vaahtokylpyseikkailusta tullessaan hän katseli olohuoneen seiniä ja laskeskeli, että oli säästänyt tarpeeksi saadakseen olohuone/keittiöönkin jotakin väriä.

Jokke päätyi myötäilemään Laurenin asettamaa puulinjaa, ja hankki puulattian ja puupaneeliset seinät.

Päivällinenkin suoriutui varsin iloisissa tunnelmissa. Lauren ei osannut kuin ihailla Joken valitsemia seinää ja lattiaa. "Kulta, sinusta voisi tulla sisustussuunnittelija", Lauren ehdotti, ja Jokke mutusteli salaattiaan. "No, enpä nyt tiedä. Minusta konttorityö on aika mukavaa, kun ei tarvitse juosta paikasta toiseen, niin kuin freelancekuvaaja-aikoinani."

Jokke halusi kasvattaa älyään, jos niitä aivoja vaikka tulisi tarvitsemaan myöhemmissä vaiheissa töissä, ja nappasi lehden lattialta ja etsi ristikon. "Hmm... "haukkuja", viisi kirjainta ja ensimmäinen kirjain 'k'. Hmm... mikäköhän se voisi olla?" Lauren kuunteli hymyhuulin miehensä höpinöitä ja lausahti: "Olisiko koira?" Jokke katsoi ristikkoa hetken. "Ääh, nyt veit minulta ilon koko touhusta."

Lauren oli hoksannut mekaniikasta kertovan kirjan ja syventyi siihen, kun ei ollut muutakaan tekemistä. "X liitetään Y:hyn ja sitten ne liitetään Z:aan - eihän tästä ymm -, hetkonen..."

Iltasella Lauren huomasi mahansa pompahtavan toistamiseen, ja iloitsi siitäkin.

Siinä on söpö pari. Huomaa, että he kuuluvat toisilleen, mutta Lauren vaikuttaa hieman itserakkaalta, ja muisteli lapsena sanomaansa keskustelua: "Ai että miksi mennään naimisiin? Siksi että rakastaa jotakuta enemmän kuin itseään, mutta minusta tuntuu ettei se tule olemaan helppoa."

Heränneellä on usein nälkä, eikä Laurenin tapaus ole poikkeus.

Syötyään Laurenille tuli kumma tunne, että hänen pitäisi käydä vaahtokylvyssä, ja kylvyn jälkeen hän kävi lukaisemassa kirjaa, mutta se jäikin kesken sillä vatsaa alkoi polttaa kamalasti, ja hän arvasi, että oli perheenlisäyksen aika. "Miksei kukaan kertonut että tämä ei tunnu mukavalta! Jokke! Ääh, ei miestä missään silloin kun häntä tarvittaisiin!"

Ja siinä hänen käsivarsillaan lepäsi poikavauva jolla on isänsä iho, mutta äitinsä silmät. Oikein ihana yhdistelmä - ja toimiva! Veikkaan että pojasta kasvaa söötti.

Mitä ihmettä? Kaksosetko? Ja ilman juustokakkua!? Vaikuttaisiko tähän se, että neidillä on juustokakku "repussa", mikä tulee Yöelämän mukana.

Ja siinä hänen käsivarsillaan makaa söötti tyttövauva, tällä kertaa äitinsä iholla ja silmillä varustettuna, mutta omistaa isänsä hiukset, kuten kaksoisveljensäkin. Odotan tästäkin lapsesta sööttiä. Lastenkin nimet pitäisi varmaan kertoa. Tytön nimeksi tuli Monica, ja pojan nimeksi Milo.

Hyppäsipä tarina eteenpäin! Seuraavana päivänä töistä tullessaan Lauren huomasi ruusupuskan villiintyneen ja päätti korjata asian puutarhasaksilla ja hienoisella viherpeukalon innostuksella.

Pian hän kuuli lapsen itkua sisältä ja juoksi katsomaan kummalla pienokaisella oli hätä. Taas tarkkakorvaisuus palkitaan, ja itkijäksi osoittautuikin Monica, ja Lauren vaihtoi vaipat harjaantunein ottein, ja vei tytön takaisin kehtoon nukkumaan.

Lauren oli niin lopen kyllästynyt aikaiseen heräämiseen, jota ennen täytyi tietenkin tehdä aamupalaa ja hoitaa kaksosia, joten hän päätti vaihtaa alaa, ja mieluiten myöhempiin herätyksiin jotta voisi hoitaa kaksosia aamulla enemmän.

Rouva päätti kuitenkin korvata asian mitä pikimmiten ja aloitti Milon hellimisellä. Tunnelmaa taisi kuitenkin latistaa se, että vauveli puklasi äitinsä päälle.

Siitä hän siirtyi Monican ruokkimiseen, johon kuului tietysti tuttipullo täynnä herkullista pakastettua maitoa.

Lauren oli kuitenkin päättänyt kutsua lastenvahdin miehensä ollessa töissä ja arvioi, olisiko naisesta mihinkään ennen kuin palkkaisi vakituisen lastenvahdin kaksosilleen. Ainakin nainen poistaa roskat tunnollisesti, lastenhoidosta ei ole toistaiseksi välittänyt.

Joken tultua töistä hän päätti lähettää lastenvahdin kotiin ja vetosi siihen, ettei nainen 'hoitanut kaksosia kunnolla'. Nainen kätteli miestä kuitenkin hymysuin ja lähti mukisematta.

Voi kuinka aika rientää. Pian olikin jo kaksosten syntymäpäivien aika, ja vanhemmat puhalsivat kynttilät lapsostensa puolesta.

Tässä Milo, isin ylpeydenaihe, pienen ehostuksen jälkeen.

Tässä Monica, äidin silmäterä. Hänkin koki pienoisen muodonmuutoksen.

Lauren päätti laittaa hösseliksi ja opettaa kaksoset puhumaan. Ensinnä hän aloitti Milosta, sillä Jokke oli vuorostaan ihastellut Monicaa.

Milon jälkeen oli Monican vuoro. "Äiti, sano äiti." Monica katseli äitiään silmät ymmyrkäisinä ja pudisti päätään. Monen maanittelun jälkeen pikkuprinsessa kuitenkin suostui sanomaan "äiti".

Mutta Monicapa ei pitänytkään syöttötuolistaan, niin kaamea vankila kun oli pienelle tytölle.

Väsyttyään Monican huutamiseen Lauren nosti tyttärensä pois tuolista, laski maahan ja sanoi: "Äidin on lähdettävä nyt töihin, ja mukava lastenhoitajatäti on nyt hoitamassa sinua ja veljeäsi, ja isi tulee töistä myöhemmin."

Jokke oli töistä tullessaan erittäin hyvällä tuulella, oli näet saanut ylennyksen ja oli askelta lähempänä tavoitteitaan liiketalouden huipulla.

Isä oli antanut pojalleen puuroa, josta poika näyttikin pitävän erittäin paljon. Mussutti puuron kokonaan ja halusi vielä lisää! Kyllä on poika tullut isäänsä, Jokke ajatteli onnellisena.

Laitettuaan Milon nukkumaan Jokke päätti yllättää vaimonsa varhaisella aamupalalla. Mutta niinhän siinä kävi, että mies onnistui kuin onnistuikin sytyttämään tulipalon.

Kuten muillakin, kaksosiltakin löytyy mielipiteitä. Sen osoitti Monica, joka parkui kun äiti ei heti tullut nostamaan häntä vankilastaan.

Lauren jätti miehensä hoitamaan kaksosia ja lähti itse töihin. Autokaan ei ollut parhaimmillaan sillä se oli yhtä ruostunut kuin edellinenkin.

Töissäkin voi mennä huonosti, ja Lauren sai alennuksen. Hän kuitenkin tuli takaisin iloiselle mielelle, kun vain ajatteli kaksosiaan.

Oli Jokkekin tehnyt isän työn, hän oli nimittäin opettanut Milon kävelemään. Poika oli tosin ensin hangoitellut vastaan ja istunut itsepäisesti huulet mutrussa paikoillaan, mutta lopulta suostui kävelemään.

"Heti töistä tultuani joudun siivoamaan. Eikö se Jokke osaa siivota, vai miksi minulle jäävät kaikki siivoushommat?" Voinen kuitenkin kertoa, että Monica oli osoittanut taiteellisuuttaan levittämällä vessanpöntöstä kaikki vedet lattialle.

Lauren oli niin lopen kyllästynyt tyttömäiseen tyyliinsä, joten hän kävi vaatekaapilla ja ystävystyi myös saksien kanssa, ja tässäpä on tulos. Tyylikäs leidi, täytyy sanoa.

Hieman lähempi kuva. Näyttää kyllä enemmän äidilliseltä tämä uusi tyyli.

Samana iltana olisi kaksosten syntymäpäivät, ja Lauren tarttui tuumasta toimeen ja opetti Monican kävelemään. Monica olikin enemmän oppimishaluinen kuin veljensä.

Ja niinhän se Monica kasvoikin, hieman ennempää kuin veljensä. Veli katsos istuu tuossa maassa.

Kasvoihan se Milokin. Minä kun jo ehdin huolestua.

Tässä Milon uusi tyyli. Hänestä kuoriutui söpötin.

Samoin Monicastakin.

Ja sisaruksellinen halaus. Erittäin söpöä.

Ja toinen osa on sitten tässä. Kommenttia kaikesta mahdollisesta. Edit:// Kumpi kaksosista ansaitsisi perijämahdollisuuden? Kyselen jo näin etukäteen, vaikka he vielä kasvavat, ja saattavat saada sisaruksiakin, ja seuraavassa osassa on varmaankin jo sisaruksia enemmänkin :D Kiitos kommentoinnista.